Ulkomaille muuttaminen on usein uskomattoman hieno mahdollisuus. Se avartaa maailmankatsomusta, syventää kielitaitoa ja tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia. Muuttoon liittyy usein pitkä valmistautuminen: erilaiset lupa- ja viranomaisasiat sekä asumisen- ja arjen käytännön järjestelyt vaativat aikaa ja energiaa. Kun nämä palaset loksahtavat paikoilleen, uusi ympäristö ihmetyttää ja ihastuttaa. Arki tuntuu kevyeltä, mieli avoimelta ja pienetkin asiat herättävät innostuksen.

Monille tämä vaihe kuitenkin väistyy vähitellen. Levottomuus ja väsymys hiipivät huomaamatta, ja aiemmin innostaneet asiat alkavat kuormittaa. Ikävä, yksinäisyys ja irrallisuuden tunne voivat nousta pintaan. Perheenjäsenet käyvät tätä sopeutumisen prosessia läpi omalla tavallaan ja omassa tahdissaan, mikä voi lisätä kokemusta yksin jäämisestä. Mieleen saattaakin nousta kysymys siitä, miten tästä oikein selvitään?

InterNationsin laaja Expat Insider 2018 – Business Edition -raportti auttaa ymmärtämään tätä kokemusta. Yli 18 000 vastaajan aineisto osoittaa, että ulkomailla asuminen ei ole vain logistinen siirtymä paikasta toiseen, vaan pitkäkestoinen psykologinen ja emotionaalinen prosessi. Sopeutuminen onkin ennen kaikkea tunnekokemus.

Sopeutumisen vaiheet – ennakoitava ja vaiheittain etenevä kaari

Raportti kuvaa expat-elämää vaiheittaisena prosessina, jossa koettu hyvinvointi vaihtelee.

Honeymoon (0–6 kuukautta)
Alkuvaiheessa tyytyväisyys on usein korkealla. Kaikki on uutta ja kiinnostavaa, ja arki voi tuntua lähes lomalta. Useimmat expatit kokevat tässä vaiheessa olevansa varsin tyytyväisiä elämäänsä.

Arki iskee ja voimat hupenee (6 kuukautta – 2 vuotta)
Uutuudenviehätyksen hiipuessa arjen vaatimukset tulevat näkyvämmiksi. Jatkuva sopeutuminen kieleen, kulttuuriin ja sosiaalisiin odotuksiin kuormittaa. Raportin mukaan juuri tässä vaiheessa tyytyväisyys laskee eniten. Yksinäisyys, koti-ikävä ja vaikeus löytää oma paikka uudessa ympäristössä ovat yleisiä – erityisesti niillä, joilla ei ole vahvaa sosiaalista verkostoa.

Vähittäinen integroituminen (2–5 vuotta)
Ajan myötä rutiinit muodostuvat ja ympäristö muuttuu tutummaksi. Tyytyväisyys usein kasvaa, mutta prosessi on aaltoileva. Arki saattaa sujua, vaikka kokemus kuulumisesta olisikin vielä hauras. Moni kokee olevansa välitilassa: ei enää täysin ulkopuolinen, mutta ei vielä täysin kotonakaan.

Juurtuminen (yli 5 vuotta)
Pitkällä aikavälillä kodin tunne vahvistuu ja elämä tuntuu eheämmältä. Koti ei välttämättä olekaan yksi tietty paikka, vaan paremminkin kokemus, joka voi rakentua useamman maan ja elämänvaiheen varaan. Juurtuminen ei tarkoita haasteiden katoamista, vaan paremminkin sitä, että ihminen on oppinut elämään niiden kanssa ja löytänyt itselleen kestävän tavan olla ja toimia uudessa ympäristössä.

Sosiaalinen integroituminen on asettumisen ydin

Raportin ehkä johdonmukaisin viesti on, että sosiaalinen ulottuvuus ratkaisee. Paikalliseen kulttuuriin tottuminen koetaan usein melko helpoksi, mutta aidon kodin tunteen syntyminen vie huomattavasti enemmän aikaa. Ystävyyssuhteiden rakentaminen ja erityisesti paikallisten ystävien saaminen koetaan merkittäväksi haasteeksi kaikissa expat-ryhmissä

Monille uusia tuttavuuksia kuitenkin myös syntyy, ja erityisesti muiden ulkomaalaisten kanssa muodostuvat yhteisöt voivat tarjota tärkeän kokemuksen ymmärretyksi tulemisesta ja yhteenkuulumisesta. Tällaiset expat-verkostot toimivat usein tärkeänä tukirakenteena sopeutumisen alku- ja keskivaiheissa. Jos sosiaalinen elämä rakentuu kuitenkin yksinomaan näiden expat -verkostojen varaan, syvempi vastavuoroisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus paikallisessa ympäristössä voi jäädä etäisemmäksi ja ohuemmaksi.

Raportin mukaan tyytymättömyyttä selittävät erityisesti tilanteet, joissa sosiaaliset kontaktit ovat niukkoja tai henkilökohtainen tukiverkosto jää ohueksi. Onnellisuutta puolestaan selittävät ennen kaikkea merkitykselliset ihmissuhteet, kokemus osallisuudesta sekä arjen riittävä sujuvuus. Arkea helpottavat rakenteet ovat siis tärkeitä, mutta ne eivät yksin kannattele hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Raportissa tähdennettiin, että erilaiset sosiaaliseen integroitumiseen liittyvät haasteet korostuvat erityisesti mukana muuttaneiden puolisoiden kohdalla. He kokevat keskimäärin enemmän yksinäisyyttä ja pidempään jatkuvaa sopeutumisen aiheuttamaa kuormitusta, mikä liittyy usein työelämän rakenteiden ja sitä kautta tulevien luontaisten sosiaalisten kontaktien puuttumiseen. Puolisoiden kokemukset havainnollistavatkin hyvin sitä, kuinka ratkaisevaa on mahdollisuus rakentaa oma itsenäinen sosiaalinen verkosto uudessa ympäristössä.

Mitä sitten voi itse tehdä tukeakseen omaa hyvinvointia ja sopeutumista expattina?

Tutkimustiedon ja kliinisen kokemuksen valossa sopeutumista tukevat erityisesti seuraavat asiat:

• Tiedosta sopeutumisen prosessin vaiheet ja anna lupa itsellesi kokea ja tuntea. Prosessi aaltoilee ja fiiliksesi aaltoilevat sen mukana. Se on täysin normaalia ja ok.
• Salli ristiriitaiset tunteet. Samanaikainen kiitollisuus ja ikävä, innostus ja uupumus voivat olla (ja usein ovat) samaan aikaan läsnä. Huomaa ja salli kaikki itsessäsi heräävät tunteet!
• Luo arkeen rytmiä ja tuttuutta. Itselle tärkeät rutiinit, harrastukset ja ”omat paikat” kuten vaikka tuttu kahvila, jossa käydä kahvilla ihmisten ilmoilla, tukevat tuttuuden ja turvallisuuden tunteen vahvistumista.
• Panosta ihmissuhteisiin, pienin askelin. Verkostoidu expattien somekanavilla, liity kirjakerhoihin tai harrastekerhoihin. Muutamat orastavatkin ihmissuhteet vähentävät irrallisuuden ja yksinäisyyden tunteita.
• Huolehdi levosta ja palautumisesta. Jatkuva sopeutuminen pitää hermoston helposti ylivirittyneenä. Pohdi mitkä olisivat juuri sinua parhaiten palauttavia ja hermostoa rauhoittavia juttuja ja ripottele niitä viikkoosi.
• Jaa kokemuksiasi ja kerro rohkeasti jollekin miltä tuntuu. Oman tilanteen jäsentäminen yhdessä toisen kanssa voi merkittävästi keventää oloa ja vahvistaa toivoa.

Lopuksi

Jos elät ulkomailla ja koet, että sopeutuminen vie enemmän voimia kuin odotit, et ole siis yksin. InterNationsin laaja aineisto osoittaa, että nämä kokemukset ovat yleisiä ja inhimillisiä. Haasteet sopeutumisessa eivät ole merkki epäonnistumisesta, vaan kertovat siitä kuinka merkittävä ja suuri elämänmuutos ulkomaille muuttaminen on.

InterNationsin raportti tuo esiin myös sen, että monet expatit puolisoineen pyrkivät sinnittelemään vaikeiden tunteiden ja kuormittavien tilanteiden kanssa pitkään itsekseen. Vaikka tyytymättömyys, yksinäisyys tai uupumus olisivat jo selvästi läsnä, apua ja tukea haketaan usein vasta melko myöhäisessä vaiheessa. Ulkoinen arki saattaa näyttää ja ollakin monin tavoin toimivaa, jonka keskellä omaa kuormitusta ei ehkä aina tunnisteta tai sitä vähätellään.

On tärkeää muistaa, että tukea on saatavilla. Mahdollisuus pysähtyä, sanoittaa omaa tilannetta ja purkaa mieltä yhdessä toisen kanssa voi olla merkittävä helpottava ja suojaava tekijä sopeutumisen keskellä. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että mahdollinen aiempi herkkyys mielen oireilulle kuten ahdistuneisuudelle, masentuneisuudelle tai uupumukselle voi ymmärrettävästi voimistua tilanteessa, jossa koko elämä rakentuu uudelleen vieraassa ympäristössä. Sekin helpottaa kyllä ajan ja sopivan tuen kanssa.

Sopeutuminen uuteen maahan ja elämään on prosessi, jossa epävarmuus ja keskeneräisyys kuuluvat asiaan. Se on prosessi, joka etenee ajassa ja jonka eteen voi myös itse tehdä asioita. Juuri siksi on tärkeää sallia itselleen tuki ja apu silloin, kun se tuntuu olennaiselta, ja huolehtia itsestä muutoksen keskellä.

InterNations GmbH. (2018). Expat Insider 2018 – Business Edition. International expat survey report.